• Kiinnostava kaupunki luonnon keskellä

  • Orivesi tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet

  • Luonto lumoaa ympäri vuoden

  • Luonnollisesti Orivesi!

  • Tule asumaan ja yrittämään!

Vesilaitoksen historia

Vuonna 1927 eräiden johtomiesten toimeksiannosta ryhdyttiin puuhaamaan Oriveden kirkon­kylään vesijohtolaitosta tarkoituksella ottaa käyttövesi Aihtianjärvestä. Yrityksen toteut­taminen kuitenkin raukesi todennäköisesti hei­kon kannatuksen ja suurten kustannusten joh­dosta.

Oriveden Opistolla 1944 pidetyssä pitäjänkokouk­sessa päätettiin, että Oy Oriveden Sähkön toi­mesta teetetään tutkimus Aihtianjärvestä veden johtamiseksi kirkonkylään.

Varsin moninaisten ja vaiherikkaiden tapahtu­mien (kansalaiskokoukset, toimikunnat, tutki­mukset, suunnitelmat, koemerkinnät jne.) jäl­keen 1955 perustettiin kirkonkylään ja aseman­seudulle vesihuolto-osuuskunnat, jotka sitten yhdistyivät 1964. Vesihuolto-osuuskunta kun­nallistettiin 1973.

Vuosina 1975-76 laadittiin keskustaajaman alu­eelle vesihuollon yleissuunnitelma vedenjake­lun ja viemäröinnin ratkaisujen selvittämisek­si. samanaikaisesti käynnistettiin myös osa­yleiskaavan laatimistyö keskustaajan alueelle. Edellä mainittua yleissuunnitelmaa tarkistet­tiin v. 1981-1982.

Vuonna 1981 tehtiin hydrogeologinen selvitys Yröskankaan, Karhunotkon ja Vatiharjun pohja­vesialueella lähinnä maa-ainesten ottoa sil­mälläpitäen. 80-luvulla tehtiin myös alustavia vedenottoselvityksiä mm. Koivuniemen ja Hirsi­län suunnilla.

Veden kulutuksen kasvun myötä tuli tarpeelli­seksi varmistaa riittävä ja laadukas veden­saanti pitkälle tulevaisuuteen. Vuonna 1988 laadittiin vedenhankintaselvitys, jossa tar­kasteltiin ja vertailtiin Oriveden kaupungin vedenhankinnan ratkaisuvaihtoehtoja. Tämän vedenhankintaselvityksen pohjalta laadittiin v. 1989 vedenhankinnan yleissuunnitelma, mikä on ollut pohjana nyt toteutetuille vesilaitos­ratkaisuille.

Vuoden 1989 syyskuussa tapahtui kaupungin kes­kustassa sijaitsevan Naarajoen ottamon saastu­minen. Sukkahousujen aiheuttama viemäritukos saastutti ottamon. Suoritettuun väestökyselyyn vastanneista ilmoitti sairastuneensa 3 674 hen­kilöä. Mikäli vastaamatta jättäneet olisivat sairastuneet samassa suhteessa kuin vastan­neet, olisi tällöin n. 5 000 henkilöä sairastu­nut saastuneen veden johdosta.

Tämän sinänsä valitettavan ikävä saastumista­paus vauhditti ­uuden vedenottamon ja tarvittavien johtoyhteyksien rakentamispäätöstä.

Uusi vedenottamo ja vedenkäsittelylaitteiden saneeraus sekä runkojohdon uusimien suoritettiin vuosina 1990-1993. Kustannukset olivat 12,8 miljoonaa markkaa.

Vesijohtoverkostoa on viime vuosina laajennettu myös varsinaisten kaava-alueiden ulkopuoliselle haja-asutusalueelle.

Yhdysveisjohto Orivedeltä Eräjärven Seudun Vesiosuukunnan verkostoon valmistui vuonna 2004.