• Lähde nauttimaan Onninpolun syysväreistä!

  • Luonnollisesti Orivesi!

  • Lähde syysretkelle Vuorijärven retkeilyreitille!

  • Luonnollisesti Orivesi!

Järvet ja pohjavesialueet

Järvet ja lammet

Oriveden alueella on yli 300 yli 1 hehtaarin kokoista järveä ja lampea. Lukumääräisesti suurin osa järvistä on alle 10 hehtaarin kokoisia. Tutkimustuloksia on 155 järvestä, joista virkistyskäyttökelpoisuudeltaan on erinomaisia 21, hyviä 59, tyydyttäviä 52 ja välttäviä tai huonokuntoisia 22 kpl. Pienimpiä järviä ei ole tutkittu. Juupajoella on noin 90 järveä ja lampea. Niistä 35:stä on tutkimustuloksia. Tutkituista järvistä vedenlaadultaan erinomaisia on 7, hyviä 13, tyydyttäviä 13 ja välttäviä tai huonokuntoisia 3 kpl.

Linkki: Järvien vedenlaatu

Längelmävesi muodostaa suurimman osan alueen vesipinta-alasta. Sen vedenlaatu on pysynyt hyvänä. Sinilevien esiintyminen rajoittaa ajoittain vesien käyttöä uima- ja saunavetenä. Suurien reittivesistöjen kaloissa ei ole haitallisia elohopea- tai radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia ja kalojen makuvirheet ovat harvinaisia, mutta joidenkin pienten metsäjärvien suurissa petokaloissa elohopea- ja cesiumpitoisuus saattaa olla kohonnut.

Järvien tilaa seurataan tutkimuksin. Kesällä kerätään tietoja myös leväesiintymistä. Jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta ja päästöistä raportoidaan säännöllisesti. Längelmäveden, Orisselän, Kartiskajärven, Kailajärven, Eräjärven, Ala-Lylyjärven, Ala-Jalkajärven ja Peräjärven veden laatua seurataan vuosittain julkaistavissa tarkkailuraporteissa. Lisäksi Längelmävesi, Vesijärvi, Siikajärvi, Iso-Hanhijärvi, Iso-Löytäne ja Kalliojärvi kuuluvat valtakunnalliseen pintavesien seurantaan.

Valtioneuvosto on hyväksynyt Manner-Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa 2015. Pirkanmaa kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren eli läntiseen vesienhoitoalueeseen. Vesienhoidon suunnittelusta on tietoa ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/

Virtavedet

Virtavedet eli joet, purot ja norot ovat välttämättömiä muutamien arvokalalajeiksi arvostettujen kalalajien lisääntymiselle sekä myös monille muille eliölajeille. Oriveden ja Juupajoen virtavesissä esiintyy taimenia, mutta useissa vesistöissä niitä on hyvin harvassa, joten taimenkannat ovat heikkoja. Taimen elää 2 - 3 ensimmäistä elinvuottaan purossa tai joessa ja siirtyy sitten noin 25 cm:n pituisena järveen. Se nousee kutuvaellukselle puroon 5 - 6 -vuotiaana, jolloin se on 55 - 60 cm:n pituinen. Luontaisesti syntynyt taimen on kalastuslailla rauhoitettu 64o leveyspiirin eteläpuolella. 

Kunnostusten tavoitteena on luoda taimenille paremmat lisääntymis- ja elinmahdollisuudet. Monissa virtavesissä on nousuesteitä esim. koskien ja rumpujen kohdilla, joten ne tulee poistaa. Taimenenpoikaset ja myös ravut tarvitsevat kiviä suojapaikoiksi ja sorapohjaisia elinalueita, joten kunnostuksella uoma pyritään palauttamaan monipuoliseksi. Virtavesikunnostukset ovat luvanvaraista ja suunnitelmallista toimintaa. Tavallisesti vesistön tilan selvittämiseksi tehdään virtavesi-inventointi ja sähkökoekalastus, joiden perusteella kunnostustoimet suunnitellaan. Kunnostusten jälkeen on olennaista tietää, miten kunnostukset ovat vaikuttaneet vaelluskalakantojen ja muun vesistön eliöstön tilaan.  Tämän vuoksi on hyvä tehdä säännöllisin väliajoin sähkökoekalastus ja soraikkojen kunnon tarkastus.

Lisätietoa virtavesistä: www.kvvy.fi

Pohjavedet

Pohjavettä syntyy sade- ja sulamisvesien imeytyessä maaperään ja kallion rakoihin. Sitä esiintyy lähes kaikkialla, mutta eniten pohjavettä muodostuu sora- ja hiekkamuodostumissa ja kallioperän ruhjevyöhykkeissä.

Oriveden ja Juupajoen pohjavesialueille on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, joiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan ja alueiden tilannetta seurataan.

Vedenhankinnan kannalta tärkeiksi pohjavesialueiksi on luokiteltu seuraavat alueet:

Orivesi : Huikonkangas, Yröskangas-Vatiharju, Hirtolahti, Oriveden keskusta, Karhunotkon alue

Juupajoki: Huikonkangas, Hyytiälän alue, Murovuoren alue, Pirttikangas, Mato-Ellinmäen alue 

 

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat

Pohjavesialueiden_suojelusuunnitelma_2016_Orivesi.pdf avautuu tästä

Pohjavesialueiden_suojelusuunnitelma_2016_Juupajoki.pdf avautuu tästä
 

Kunnostussuunnitelmia

Eräjärven kunnostuksen yleissuunnitelma 2013.pdf avautuu tästä

Uiherlanjoen ja -lahden kunnostussuunnitelma.pdf avautuu tästä


Vesistöjen kunnostamiseen ja pohjavesiin liittyviä linkkejä:

Tarkkana siellä pohjavesialueella! -esite 

Järvien kunnostusta koskevia julkaisuja ja esitteitä