• Ihmisen paras kesäkaupunki

  • Luonnollisesti Orivesi!

Kestävä kehitys, ilmasto ja energiatehokkuus

Längelmäveden seudun kestävän kehityksen ohjelma

Längelmäveden seudun kestävän kehityksen toimenpideohjelman ovat vuosina 1998 - 2000 laatineet yhdessä Oriveden, Juupajoen, Kuhmalahden, Luopioisen, Pälkäneen, Sahalahden ja Längelmäen kunnat. Se sisältää sekä yhteisiä tavoitteita että kuntakohtaisia toimenpiteitä. Kestävän kehityksen toimenpideohjelma koostuu seuraavista kolmesta osasta:
1) 21.vuosisadan opas
2) Kuntien toimenpideohjelmat
3) Seurantaindikaattorit.

Kestävän kehityksen toimintaohjelman seuranta on tehty vuosina 2005, 2010 ja 2016 soveltaen mittareita (indikaattoreita). Lisäksi seurantaa tehdään myös vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Kestävä kehitys on osana kaupungin toimintaa pitkällä tähtäimellä ohjaavissa suunnitelmissa ja ohjelmissa:
- Oriveden kaupunkistrategia 2030
- Hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma
- Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma
 


Opas

Toimenpideohjelma


Indikaattorit_Orivesi

Oriveden toimenpideohjelman_seuranta2016

Kestavän_kehityksen_seurantaraportti_Orivesi
 

Indikaattorit_Juupajoki

Juupajoen_toimenpideohjelman_seuranta2016

Kestavän_kehityksen_seurantaraportti_Juupajoki

 

Ilmastostrategia

Orivesi on osallisena Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiassa, joka on valmistunut vuonna 2010. Syksyllä 2016 on valmistunut arvio strategian ilmastovaikutuksista.

Vuonna 2018 on valmisteilla ilmastostrategian tavoitteiden tarkistus. Uusiksi tavoitteiksi Tampereen seudulle esitetään seuraavia tavoitteita:

Päätavoite: Hiilineutraali Tampereen seutu 2030
Tavoitteena on vähentää seudun kasvihuonekaasujen päästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. 20 % sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan.

Teematavoitteet:

1. Eheä maankäyttö ja kestävä liikenne
Yhdyskuntarakenne tukee kestävää ja vähäpäästöistä elämäntapaa Tampereen kaupunkiseudulla. Maankäyttö on tiivis, monipuolinen ja sekoittunut. Toiminnot ovat helposti saavutettavia ja arkimatkat kestäviä. Vetovoimaiset keskukset ovat eläviä ja viihtyisiä.

Kestävien kulkumuotojen osuus on kasvanut kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Oman auton omistamisen ja käytön tarve on vähentynyt. Seudun matkoista tehdään vuonna 2030 kävellen 30 %, pyörällä 15 %, joukkoliikenteellä 15 % ja henkilöautolla 40 %. Elinkeinoelämän kuljetukset toimivat ja kuntien logistiikka on sujuvaa. Autot liikkuvat puhtaammilla käyttövoimilla.
 
2. Uudistuva energian tuotanto ja -kulutus
Tampereen kaupunkiseudun energiajärjestelmä on kestävä ja nykyistä selkeästi omavaraisempi. Uusiutuviin energialähteisiin pohjautuu 95 % lämmön ja sähkön tuotannosta. Seutu on älykkäiden keskitettyjen ja hajautettujen energiaratkaisujen edelläkävijä.
 
Uudis- ja korjausrakentaminen on energiatehokasta ja laadukasta. Rakennusten energiatehokkuus on parantunut kaupunkiseudulla 25 % vuoteen 2030 mennessä. Seudun asukkaat ja yritykset tekevät kestäviä energiavalintoja. Sähkön kysyntä joustaa ja kulutuksen kasvu on saatu pysäytettyä. Seutu on kuntien energiansäästötyössä Suomen ykkönen.
 
3. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto
Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden hiilijalanjälki on puolittunut nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Jakamistalous, kiertotalous ja elinkaariajattelu ovat kuluttamisessa ja tuotannossa seudulla arkipäivää. Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kuntalaisten kestäviä valintoja. Kestävät ja resurssiviisaat hankinnat ovat kiinteä osa kuntien ilmastotyötä. Tavoitteellinen ilmastotyö on yksi Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan vetovoimatekijä. Ilmastobisnes työllistää ja tuo tuloja.

4. Sopeutuva kaupunkiseutu
Ilmastonmuutoksen riskit on tunnistettu ja kunnat ja niiden toimialat sopeutuvat suunnitelmallisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutuksiin. Seudun asukkaat ja yritykset tiedostavat ilmastonmuutoksen vaikutukset ja osaavat varautua niihin.
 
5. Kehittyvä ilmastotyö
Hiilineutraali Tampereen kaupunkiseutu on saavutettu seudun kuntien yhteistyönä. Kunnat ylläpitävät, säilyttävät ja lisäävät alueensa hiilinieluja. Päästöt, joita ei pystytä vähentämään, kompensoidaan.

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 (pdf-tiedosto) avautuu tästä linkistä

Tampereen_kaupunkiseudun_ilmastostrategian_2030_päästövaikutusten_arviointi TIIVIS raportti (pdf-tiedosto) avautuu tästä linkistä

Tampereen_kaupunkiseudun_ilmastostrategian_2030_päästövaikutusten_arviointi_LAAJA raportti (pdf-tiedosto) avautuu tästä linkistä


Energiatehokkuus

Oriveden kaupunki on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 - 2025. Siihen liittyvän energiankäytön tehostamissuunnitelman avulla vähennetään tavoitteellisesti kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutusta.

Kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennetyksi tehokkaimmin parantamalla olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta. Internet-osoitteesta www.ilmastokatu.fi on luettavissa ja tulostettavissa seuraavat Helsingin seudulla laaditut oppaat:

• Energiatehokas valaistus taloyhtiöön
• Energiatehokas valaistus liiketilaan
• Aurinkosähköä kerrostaloon
• Vihreä sisäpiha kerrostaloon
• Ohjeet puheenjohtajien klubin perustamiseen.


Oriveden alueella kaukolämpö on tuotettu vuodesta 2007 alkaen pääosin uusiutuvilla puupolttoaineilla, joten kaukolämmön alueella kiinteistöt kannattaa liittää kaukolämpöverkkoon. Muualla kiin-teistöjen lämmityksessä on suositeltavaa siirtyä mahdollisimman paljon uusiutuvien energiamuotojen käyttöön, kuten maalämpöön, hakelämmitykseen tai aurinkoenergian hyödyntämiseen.

Energian säästämisessä rakennusten käyttäjillä on merkittävä rooli.
Tulosta itsellesi energiansäästövinkit.

Linkkejä:

www.motiva.fi
www.co2-raportti.fi

www.ymparisto.fi

Ilmankos -hanke www.ilmankos.fi/

Kestävän kehityksen opas kouluun:
www.kierratyskeskus.fi/4v-hanke/kasvattajille/keke_koulussa

Kestävän kehityksen opas päiväkotiin:
www.kierratyskeskus.fi/4v-hanke/kasvattajille/keke_paivakodissa

Suomen Kuntaliitto
Kestävän kehityksen koulutus
www.sykli.fi
www.edu.fi

Tampereen kaupunkiseudulle on laadittu Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, jossa on esitetty seudun strategiset tavoitteet ja tärkeimmät toimenpiteet pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseksi liikennemuotoina.