• Orivesi tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet

  • Kiinnostava kaupunki luonnon keskellä

  • Luonnollisesti Orivesi!

  • Tule asumaan ja yrittämään!

  • Luonto lumoaa ympäri vuoden

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVIOVUOTEEN 2017

Yleinen talouskehitys ja valtion sekä kuntien talous

Suomen talouden ongelmat ovat jatkuneet pitkään ja kansantuote on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2007. Talouskehitys on edelleen vaisua ja epävarmuutta ovat lisänneet Iso-Britannian Brexit sekä USA:n presidentinvaalit. Vuoden 2017 bkt:n kasvuksi arvioidaan noin 1,0 %. Vaimean kasvun taustalla ovat hitaasti kasvava yksityinen kulutus, investointien matala taso sekä viennin heikko kehitys. Viimeisen vuoden aikana työllisyydessä on tapahtunut käänne parempaan. Hallituksen työllisyysastetavoite on kuitenkin kaukana. Vuonna 2017 työttömyysasteen ennakoidaan alenevan, mutta pitkäaikaistyöttömyys kasvaa edelleen. Hintojen ja ansioiden nousu on hyvin maltillista.

 Valtion budjetti

Vuonna 2017 valtion menot ovat budjettiesityksen mukaan 55,2 miljardia euroa ja tulot 49,7 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotus 5,5 miljardia euroa lisää velkaa. Valtionvelka nousee 111 miljardiin euroon vuoden 2017 loppuun mennessä.

Kilpailukykysopimuksella on ensi vuonna merkittävä vaikutus sekä budjetin meno-, että tulopuoleen. Toisaalta menot vähenevät, kun valtion työnantajamaksuja leikataan ja työaikoja pidennetään, mutta toisaalta sopimukseen kuuluvat veronkevennykset ja sosiaalivakuutusmaksujen siirrot leikkaavat valtion tuloja. Kokonaisuutena kilpailukykysopimuksen arvioidaan aiheuttavan noin 900 miljoonan euron meno-tulotasapainon heikkenemisen valtion ensi vuoden budjettiin.

Työn verotusta kevennetään 515 miljoonalla eurolla. Lisäksi perintö- ja lahjaverotus kevenee. Valtiovarainministeriö arvion mukaan keskituloisen palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna noin 250 euroa

Ensi vuonna valtio jatkaa säästämistä. Leikkaukset kohdistuvat mm. ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen ja yliopistoihin. Lisäksi useiden aiemmin sovittujen säästöjen vaikutus kasvaa.  Säästötoimista huolimatta Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä myös lähivuodet, sillä heikko talouskasvu ei riitä rahoittamaan ikääntyvän väestön palvelutarpeista aiheutuvia menoja. Hallituksen tavoitteena on velkaantumisen pysäyttäminen vuonna 2021.
 

Valtion budjetti ja kunnat

Valtion talousarvioehdotus vie aiemmin päätettyjä säästötoimia eteenpäin, mm. indeksiin sidottuja julkisia menoja leikataan 195 milj. eurolla, mikä pienentää kuntien valtionosuuksia 75 milj. eurolla

Ammatillisen koulutuksen kuntien rahoitusosuuteen kohdistetaan 190 milj. euron säästö. Perustoimeentulotuenmaksatus siirretään Kelaan, yhteisvaikutus kuntatalouteen on neutraali.

Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden menoja vuonna 2017 valtiovarainministeriön arvion mukaan 683 milj. euroa, joka muodostuu työnantajamaksualennuksista ja lomarahaleikkauksista vuosina 2017–2019 sekä työajan pidentämisestä. Kilpailukykysopimus pienentää kuntatalouden tuloja yhteensä 773 milj. euroa vuonna 2017. Maksualennukset ja muut kilpailukykysopimukseen liittyvät päätökset vähentävät kunnallisveron tuottoa. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuutta ja OKM:n valtionosuuksia leikataan. Kilpailukykysopimus alentaa kuntien kustannustasoa, mikä vaikuttaa valtionosuuksiin myös peruspalvelujen hintaindeksin laskemisen kautta. Kilpailukykysopimuksen yhteisvaikutus kuntatalouteen on negatiivinen 90 milj. euroa.

Oriveden talousarvion linjaukset ja perusteet

Talousarvion ja taloussuunnitelman taustalla on valtuuston hyväksymä kaupunkistrategia, jonka vision mukaan: ”Orivesi on aktiivisten ihmisten kiinnostava kaupunki luonnon keskellä”.

Strategiset päämäärät ovat seuraavat:

1. Elinvoimainen kaupunki
– Orivesi on kiinnostava ja vetovoimainen niin yrityksille kuin asukkaille.
– Elinvoima kehittyy ja vahvistuu elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
– Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa.

 2. Hyvinvoivat kuntalaiset

– Kaupunki lisää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistämällä omatoimisuutta sekä järjestämällä ennaltaehkäiseviä palveluita.
– Kaupunki järjestää tarpeiden mukaiset, laadukkaat ja saavutettavat palvelut, jotka suunnitellaan yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa.
– Kaupunki järjestää palveluja tehokkaasti, vastuullisesti ja toimintaa uudistaen.

Kaupungin talousarvion yksi keskeinen tehtävä on, että kaupunkistrategian päämäärät ja tavoitteet viedään kaupungin palvelu- ja kehittämistoimintaan.

Oriveden kaupungin talousnäkymät ovat kireät ja taloustilanne on alijäämäinen, mutta talouden suunta on kuitenkin kääntynyt parempaan. Talouden tasapainottamisohjelman jatkotyöstämistä tarvitaan ja valmistelun jatkamisesta on kaupunginhallitus jo tehnyt päätöksen. Huolimatta tiukasta talouslinjasta kuntalaisten peruspalveluista huolehditaan ja palvelutaso säilytetään ennallaan.

Tuloveroprosenttia on valtuuston päätöksen mukaan alennettu 0,25 prosenttiyksikköä. Kiinteistöveroprosentit säilytetään nykytasolla.

Talousarvion mukaan vuosikate on 1,8 milj. euroa, poistot 3,1 milj. euroa ja tulos on alijäämäinen 1,3 milj. euroa. Käyttötalouden toimintakulut ovat 66,0 milj. euroa. Toimintakulut alenevat -3,5 % ja toimintakate (nettomenot) alenee 3,4 %. Negatiivinen menokehitys osoittaa, että talousarviolinja on tiukka, mutta talouden tasapainon kannalta ongelma on tulojen aleneminen. Verotulot alenevat noin 750 000 euroa ja valtionosuudet alenevat noin 550 000 euroa.

Vuoden 2017 investoinnit ovat 3,3 milj. euroa. Talonrakennuksen investoinnit, jotka ovat korjaus- ja muutostöitä, ovat 275 000 euroa. Kunnallistekniikan investoinnit ovat 1 335 000 euroa, joka kostuu teiden ja vesihuollon korjauksista. Ison yksittäinen investointiosan määräraha, 1 000 000 euroa, on kaupungin konserniyhtiön Oriveden Kotikoivu Oy:n vapaaseen omaan pääomaan tehtävä sijoitus, joka liittyy yhtiön talouden tervehdyttämiseen ja edellyttää sitä, että ARA osaltaan osallistuu tervehdyttämiseen.

Kaupungin lainamäärä kasvaa hieman siten, että talousarvion mukaan vuoden 2017 lopussa lainamäärä on noin 29,9 milj. euroa mikä tekee 3 200 euroa/asukas.

Kaupungilla on vuoden 2015 tilinpäätöksen jälkeen taseessa ylijäämää noin 4,4 milj. euroa. Talousarvion 2017 mukaan ylijämää pienenee noin 1,3 milj. eurolla ja sitä on vuoden 2017 lopussa arvion mukaan 3,1 milj. euroa.

Kuntayhteistyö

Kaupunkiseudun kuntayhtymän vuoden 2017 painopisteenä on alkuvuodesta hyväksyttäväksi tulevan strategian toteuttaminen. Valmisteluvaiheessa uuden strategian keskeiset päämäärät ovat; lisää kilpailukykyä, kasvulle kestävä rakenne ja vireä yhteisö.

Kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n keskeisenä päämääränä on kehittää kaupunkiseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Yhtiö on valmistelemassa uutta elinkeino-ohjelma, jossa linjataan päämäärät, keskeisiä valmisteluvaiheen painopisteitä ovat uusien toimialojen synty, investointien hankinta, toimialojen monipuolistuminen sekä olemassa olevan teollisuuden sisäinen uudistuminen.

Pirkanmaan liitossa vuonna 2017 keskeinen hanke on maakuntakaava, jonka valmistyö on edennyt pitkälle ja kaavan hyväksyminen tulee vuonna 2017. Edelleen Pirkanmaan liitto pyrkii vaikuttamaan edunvalvontatyössä viemään Pirkanmaan kannalta keskeisiä hankkeita valtion budjetin kautta eteenpäin.

Koko Pirkanmaata koskeva sote- ja maakuntauudistus on valmistelussa. Pirkanmaan uudistuksen tavoitteet sote:n osalta ovat seuraavat: Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja; ottaa käyttöön ennaltaehkäisevä ote yhdessä kuntien kanssa, palvelut integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan, optimoidaan palveluverkko, otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat, otetaan käyttöön digitaalisia palveluja, asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen, otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen sekä parannetaan julkisen talouden kestävyysvajetta ja pyritään aikaansaamaan vähintään 300 milj. euron kustannusten taittuminen nykytrendiin nähden etupainotteisesti vuoteen 2029 mennessä.

Pirkanmaan tavoitteet maakuntauudistuksen osalta ovat seuraavat: Tavoitteena yhteen sovittaa valtion, maakuntien ja kuntien tehtävät, joita jo nyt hoidetaan maakunnallisesti tai kuntien laajassa yhteistyössä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi: Palo- ja pelastustoimi, työllisyyden hoito ja monet yrityspalvelut, maaseudun kehittäminen, EU-hankkeiden rahoitus rakennerahastoista, maaseutuelinkeinojen hallinto, ympäristöterveydenhuolto, maatalouslomitus, maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmän suunnittelu.

Esitän parhaimmat kiitokset kaupungin henkilöstölle, lautakunnille, jaostoille, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle rakentavasta yhteistyöstä talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017–2019 valmistelussa ja toivotan kaikille menestystä vuonna 2017.

Marraskuussa 2016

Juha Kuusisto
kaupunginjohtaja

 

Talousarvio 2017