• Liikuntahallin vieressä on viehättävä lampi

  • Oriveden Suvi tarjoaa kesäkurssikattauksen kulttuurinnälkäisille

  • Kesäpäivää voi viettää vaikka Längelmäveden rannalla

  • Luonnollisesti Orivesi!

  • Kiinnostava kaupunki luonnon keskellä

  • Kirjastossa on esillä myös taidetta

Historiaa vuosilukuina

Poimittu kirjasta Orivesi, maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi, Hannu Sinisalo 1990.

4500-000 eaa.
Ensimmäiset ihmiset liikkuivat Oriveden alueella ja jättivät jälkeensä myöhemmin löytyneitä kivikautisia irtoesineitä.

1466
Orivesi mainitaan ensimmäisen kerran seurakuntana, joko itsenäisenä tai Kangasalan kappelina, erään käräjillä käsitellyn rajariidan yhteydessä. Käräjäpöytäkirjassa esiintyy muun muassa Oriveden Pappila.

1540
Orivesi mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä pitäjänä ja seurakuntana.

1593
Längelmäki ja sen mukana Kuorevesi erosivat Orivedestä

1598
Oriveden kautta tuli ensimmäisen kerran kulkemaan säännöllinen niin sanotun lukkarinpostin reitti.

1675
Ensimmäinen orivesiläinen valtiopäivämies, Vetterkullaa viljellyt Jaakko Juhananpoika Kråkfelt, edusti kihlakuntaansa Tukholmassa.

1695
Oriveden ja Eräjärven yhteinen asukasmäärä voidaan laskea ensimmäisen kerran. Väkiluku oli noin 2 400 henkeä.

1697
Oriveden historian suurin katastrofi, suuri nälkävuosi, surmasi 766 henkeä paikkakunnalta eli noin kolmanneksen koko väestöstä.

1724
Orivesiläiset saivat oikeuden omiin markkinoihin, jotka tosin aloitettiin vasta vuonna 1727.

1741
Orivedelle rakennettiin pitäjäntupa lähinnä käräjien pitopaikaksi.

1781
Oriveden vanhana kirkkona tunnettu, todellisuudessa seurakunnan jo viides kirkko, valmistui.

1783
Oriveden kirkon kellotapulia alettiin rakentaa. Se valmistui vasta kymmenen vuotta myöhemmin.

1801
Oriveden markkinat lakkautettiin.

1860
Oriveden ensimmäinen kauppias, Alfred Grönfors, aloitti toimintansa kirkonkylässä.

1868
Höyrylaivaliikenne linjalla Hämeenlinna–Orivesi–Länkipohja alkoi.

1869
Orivedellä valittiin kunnallislautakunta ja kuntakokouksen esimies

1870
Orivedellä pidettiin ensimmäinen kuntakokous. Eräjärvellä valittiin ensimmäinen kunnallislautakunta ja pidetiin ensimmäinen kuntakokous. Oriveden nimismiespiiri perustettiin.

1872
Oriveden ensimmäinen kansakoulu, kirkonkylän Kultavuoren koulu, aloitti toimintansa. Kirkonkylän kirjasto aloitti toimintansa.

1883
Oriveden ensimmäinen postitoimisto avattiin Oriveden asemalla. Oriveden ensimmäinen maatalousnäyttely pidettiin Kultavuoren koululla.

1887
Kauppias Wilhelm Grönfors hankki paikkakunnan ensimmäisen yksityispuhelimen.

1888
Postipankkitoiminta alkoi Orivedellä.

1895
Oriveden ensimmäinen kunnanlääkäri aloitti työnsä.

1898
Edward Wallenius perusti Korkeakoskelle Suomen ensimmäisen kenkätehtaan. Oriveden kirkonkylään perustettiin postitoimisto. Oriveden telefooniyhdistys perustettiin. Se muuttui vuonna 1927 Oriveden Puhelin Oy:ksi.

1900
Oriveden ensimmäinen sähkölaitos valmistui Korkeakoskelle kenkätehtaan yhteyteen.

1902
Oriveden kunnallinen sairaala aloitti toimintansa vuokrahuoneistossa.

1904
Oriveden leprasairaala aloitti toimintansa.

1908
Oriveden ensimmäinen urheilu- ja voimisteluseura Oriveden Ponnistus, perustettiin.

1909
Keski-Hämeen Kansanopisto (Oriveden Opisto vuodesta 1928) aloitti toimintansa Längelmäellä. Sieltä opisto siirtyi Orivedelle 1910. Oriveden vanhainkoti aloitti toimintansa.

1910
Oriveden työväentalo rakennettiin.

1911
Hirsilän kenkätehdas aloitti toimintansa. Juho Nisula kirjoitti Oriveden alueen ensimmäisen suomenkielisen paikallishistoriikin, Piirteitä Eräjärven pitäjästä.

1912
Sahrajärveläinen Kustaa Ala-Sahra hankki Oriveden ensimmäisen auton.

1913
Juupajoen kunta itsenäistyi.

1916
Oriveden SOK:lainen osuuskauppa, Oriveden Osuusliike (myöhemmin kauppakunta Kotipohja), perustettiin.

1917
Oriveden ensimmäinen kunnallinen eläinlääkäri aloitti työnsä.

1918
Valkoisten ja punaisten välinen sota alkoi 26.1. Punaiset pitivät hallussaan Orivettä hieman vajaan kahden kuukauden ajan. Valkoiset joukot valtasivat Oriveden lopullisesti 20.3. Oriveden Kenkätehdas Oy ja Kuusiston jalkinetehdas aloittivat toimintansa.

1919
Oriveden ja Eräjärven ensimmäiset kunnanvaltuustot aloittivat toimintansa.
Oriveden ensimmäinen kunnankirjuri aloitti työnsä. Karjalaisen kenkätehdas aloitti toimintansa. Oriveden Sähkö Oy perustettiin.

1921
Oriveden kunnallinen kirjastolaitos aloitti toimintansa.

1923
Oriveden kunnansairaala valmistui Tähtiniemen vanhainkodin sairasosaston yhteyteen. Pitkäjärven kylän 1700-luvun lopun historiaan lujasti ankkuroituva Jalmari Finnen näytelmä Pitkäjärveläiset ilmestyi.

1924
Oriveden yhteiskoulu aloitti toimintansa yksityisenä kotikouluna.

1926
Siitaman kylä liitettiin Kangasalasta Oriveteen. Oriveden Sanomat alkoi ilmestyä. Auvisen talo rakennettiin Oriveden kirkonkylään.

1931
Oriveden Yhteiskoulun rakennus valmistui.

1934
Paltanmäen ulkomuseo perustettiin.

1937
Ensi Oy:n kenkätehdas aloitti toimintansa. Oriveden kirkonkylän ensimmäinen moderni rapattu tiilinen asuin- ja liikerakennus,

1946
Oriveden yhteiskoulu muuttui yliopistoon johtavaksi ja lukio aloitti toimintansa.

1947
Oriveden Työväenopisto (Oriveden seudun kansalaisopisto vuodesta 1968) aloitti toimintansa.

1951
Oriveden kunnallinen puolivakinainen palokunta perustettiin.

1952
Oriveden-Jämsän rata avattiin liikenteelle.

1953
Klemetti-opisto aloitti toimintansa Oriveden opiston yhteydessä. Oriveden opiston uusi päärakennus valmistui. Oriveden leprasairaala lakkautettiin.

1955
Oriveden vesihuolto-osuuskunta perustettiin.

1957
Orivedelle rakennettiin uusi kunnansairaala. Rönnin maakuulu tanssilava rakennettiin.

1958
Oriveden vanha kirkko tuhoutui tulipalossa.

1961
Oriveden kaarikirkko valmistui. Oriveden ensimmäinen kunnanjohtaja aloitti työnsä. Orivedellä alkoi sivukylien kansakoulujen sulkeminen.

1962
Oriveden, Eräjärven, Juupajoen, Ruoveden ja Längelmäen kuntainliiton ammattikoulu aloitti toimintansa.

1966
Oriveden ensimmäinen rakennuskaava, keskustaajaman kaava, vahvistettiin.

1967
Professori, kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen ideoima taidenäyttely Purnu avattiin ensimmäisen kerran.

1972
Tampereen ja Oriveden välinen valtatie 9 avattiin liikenteelle.

1973
Eräjärven kunta liitettiin Oriveteen.

1974
Oriveden seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyskeskus aloitti toimintansa Orivedellä. Kunnallinen päivähoito aloitettiin.

1975
Orivedellä siirryttiin peruskoulujärjestelmään. Tarmo Koiviston ideoima, yleisön voimakkaasti Oriveden identiteettiin liittämä Mämmilä-sarjakuva alkoi ilmestyä.

1981
Oriveden uusi vanhainkoti valmistui.

1982
Oriveden uusi pääterveysasema valmistui.

1986
Orivedestä tuli vuoden alusta alkaen kaupunki.

1988
Oriveden liikuntahalli valmistui.

1997
Oriveden jäähalli valmistui.

2007
Osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.