ORIVESI INFO
PÄÄTÖKSENTEKO
PÖYTÄKIRJAT
HALLINTO- TALOUS- JA MAASEUTUPALVELUT
HYVINVOINTI- JA TERVEYSPALVELUT
ELÄMÄNLAATUPALVELUT
LASTEN JA NUORTEN PALVELUT
TEKNISET PALVELUT
YMPÄRISTÖPALVELUT
::	Oriveden rantayleiskaava
::	Ympäristötoimen palvelutaksa
::	Ympäristönsuojelu
	-	Järvet ja pohjavesialueet
	-	Luvat ja ilmoitukset
	-	Jätehuolto
	-	Haja-asutuksen jätevedet
	-	Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (1.1.2007 alkaen)
	-	Pilaantuneet maa-alueet
	-	Ilmanlaatu ja melu
	-	Luonto
::	Ympäristöterveydenhuolto
::	Rakennusvalvonta
::	Kestävä kehitys
::	Lomakkeet
::	Kaavoitus ja mittaus
::	Kaupanvahvistajat
TIELAUTAKUNTA
TONTIT JA ASUMINEN
ELINKEINO- JA MATKAILUPALVELUT
KIRJASTO
MUUT PALVELUT

ORIVEDEN SUVI
TAPAHTUMAT
AJANKOHTAISTA
KUVAGALLERIA
VIRTUAL ORIVESI

Järvet ja pohjavesialueet

Oriveden alueella on 1.1.2007 alkaen noin 330 yli 1 hehtaarin kokoista järveä ja lampea. Lukumääräisesti suurin osa järvistä on alle 10 hehtaarin kokoisia. Tutkimustuloksia on 137:stä järvestä, joista veden laadultaan on erinomaisia 23, hyviä54, tyydyttäviä 44 ja välttäviä tai huonokuntoisia 16 kpl. Pienimpiä järviä ei ole tutkittu. Juupajoella on 93 järveä ja lampea. Niistä 30 on tutkittu. Tutkituista järvistä vedenlaadultaan erinomaisia on 6, hyviä 14, tyydyttäviä 9 ja välttäviä tai huonokuntoisia 1 kpl.

Linkki: Oriveden kaupungin järvien vedenlaatu

Längelmävesi muodostaa suurimman osan alueen vesipinta-alasta. Sen vedenlaatu on pysynyt hyvänä. Sinilevien esiintyminen rajoittaa ajoittain vesien käyttöä uima- ja saunavetenä. Suurien reittivesistöjen kaloissa ei ole haitallisia elohopea- tai radioaktiivisen cesiumin pitoisuuksia ja kalojen makuvirheet ovat harvinaisia, mutta joidenkin pienten metsäjärvien suurissa petokaloissa elohopea- ja cesiumpitoisuus saattaa olla kohonnut.

Järvien tilaa seurataan tutkimuksin. Kesällä kerätään tietoja myös leväesiintymistä. Kaupunki ja kunnat raportoivat säännöllisesti jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta ja päästöistä. Längelmäveden, Oriselän, Nihuanjärven, Kooninjoen, Kartiskajärven, Eräjärven, Ala-Lylyjärven, Juupajoen, Haapaojan-Vilkkilänjoen ja Jänenjärven veden laatua seurataan vuosittain julkaistavissa tarkkailuraporteissa. Lisäksi Längelmävesi, Vesijärvi, Siikajärvi, Iso-Hanhijärvi, Iso-Löytäne ja Kalliojärvi kuuluvat valtakunnalliseen pintavesien seurantaan.

Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että jokaiselle Suomen vesienhoitoalueelle laaditaan vesienhoitosuunnitelma vuoden 2009 loppuun mennessä. Vesienhoidon suunnittelun etenemisestä on tietoa ympäristöhallinnon verkkosivuilla ja osoitteessa www.ymparisto.fi/lantinenvesienhoitoalue.

Pohjavettä syntyy sade- ja sulamisvesien imeytyessä maaperään ja kallion rakoihin. Sitä esiintyy lähes kaikkialla, mutta eniten pohjavettä muodostuu sora- ja hiekkamuodostumissa ja kallioperän ruhjevyöhykkeissä. Tärkeiksi pohjavesialueiksi on luokiteltu seuraavat alueet:

Orivesi : Huikonkangas, Yröskangas-Vatiharju, Hirtolahti, Oriveden keskusta, Karhunotkon alue, Rimminkankaan alue

Juupajoki: Huikonkangas, Hyytiälän alue, Murovuoren alue, Pirttikangas, Mato-Ellinmäen alue

Vesistöjen kunnostamiseen liittyviä linkkejä:

Järvien kunnostus ja hoito

Aloita kotijärvesi hoito ?esite (pdf)

Tarkkaile kotijärveäsi ?esite (pdf)

Leväaitta vai kalahaitta ?esite (pdf)

Maatalouden ympäristönsuojelu

Maatalouden vesiensuojelu

Oriveden ja Juupajoen pohjavesialueille on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat, joiden mukaisia toimenpiteitä toteutetaan ja alueen tilannetta seurataan.